Tulevan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen on heti alkumetreillään otettava yhdeksi päätavoitteekseen tarjota maan parhaat palvelut lapsiperheille. Panostukset lapsiperheiden hyvinvointiin maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

Neuvolat, perheiden sosiaalityö, koulujen oppilashuolto ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut luovat osaltaan pohjaa sille, että lapsista ja nuorista voi kasvaa hyvinvoivia ja onnellisia aikuisia. Perheiden varhainen tuki ja ennaltaehkäisevä työ ovat avainasemassa siinä, että lastensuojelua ja erityispalveluja tarvittaisiin vähemmän.

Jos tilanne perheellä kuitenkin pahenee, on riittävä turvaverkko löydyttävä helposti. Perheet eivät saa joutua juoksemaan luukulta toiselle vaan palvelupolun on oltava sujuva, kynnyksetön ja lähellä kotia - kotiavun myötä myös suoraan kotona. Järjestöillä on myös valtavan tärkeä rooli perheiden hyvinvoinnin tukemisessa.

Perheisiin panostaminen on viisasta myös taloudellisesti: yhden syrjäytyneen nuoren hintalappu yhteiskunnalle on yli miljoona euroa. Inhimillinen hintalappu on kuitenkin vieläkin suurempi. Siksi on inhimillisesti vain oikein, että jokainen lapsi ja jokainen perhe saa sen avun ja tuen, jonka tarvitsee.

Suomalainen neuvola on menestys ja olen itse saanut Sipoon neuvolasta aina erinomaista tukea. Tulevan hyvinvointialueen tuleekin ottaa mallia Sipoosta siinä, miten hyvää tukea perheet saavat. Mikään palvelu ei kuitenkaan ole täydellinen, perheiden tarpeet ja tilanteet ovat erilaisia ja siksi Itä-Uudellamaalla kehitettävää riittää edelleen. Esimerkiksi keskenmenojen henkiseen ja fyysiseen hoitamiseen tulee kehittää parempaa tukea. Myös korona-aika on vaikuttanut merkittävästi perheiden jaksamiseen. Perheiden tuki kriiseissä ja elämän karikoissa on välttämätöntä.

Kun hyvinvointialuetta kehitetään, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että yksikään lapsi, nuori tai perhe ei tipahda kuntien ja hyvinvointialueen väliseen kuiluun. Saumaton yhteistyö on välttämätöntä. Aluevaltuutettujen tuleekin sitoutua edistämään lapsi- ja perheystävällistä Itä-Uuttamaata.

Sonja Hällfors

Vaikuttajaviestinnän asiantuntija, MPhil

Aluevaaliehdokas, keskusta

Sipoo Teksti on julkaistu Sipoon Sanomissa 5.1.2022